”Tietomallit kiinteistöjen ylläpidossa” -KIRA-digikokeiluhankkeiden vaikuttavuusanalysointia

KIRA-digi on hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanke, jonka päättyessä Synecon yhteistyössä Jaleconin kanssa analysoi KIRA-digin seitsemän kokeiluhankkeen vaikuttavuutta. Kokeilut kuuluivat teemaan ’Tietomallit kiinteistöjen ylläpidossa’. Raportti on julkisesti saatavilla Ympäristöministeriön arkistossa. Tähän blogiin halusimme tuoda tärkeimmät vaikuttavuusanalyysin löydökset.

Blogin kuvan on ottanut Tommi Ora ja se on otettu keskustakirjasto Oodissa.

Lähtökohta: markkinat digitiedon hyödyntämiselle vasta syntymässä

Digitaalisella tiedonhallinnalla on valtava potentiaali kiinteistön käytön ja ylläpidon aikana, sillä tyypillisesti suurin osa, jopa 80%, kiinteistöjen elinkaarikustannuksista syntyy käytön ja ylläpidon aikana, kun mukaan lasketaan henkilöstökulut (Lewis et al., 2010; Becerik-Gerber et al., 2012). Kiinteistöliiketoimintaa voitaisiin tehostaa merkittävästi ja luoda parempaa käyttäjäkokemusta hyödyntämällä paremmin kiinteistön elinkaaritietoja digitaalisessa muodossa. Valitettavasti suunnittelun ja rakentamisen aikana syntyvän tiedon siirtyminen eteenpäin käytön aikaan on vielä hankalaa.

Kiinteistöjen elinkaaritiedon lähtökohtana on suunnittelutieto, jota suunnittelijat tuottavat nykyisin yhä enemmän digitaalisilla työkaluilla. Kiinteistöjen omistajilla ja ylläpitäjillä on käytössä monenlaisia tietojärjestelmiä kiinteistön ylläpitoon ja käyttöön liittyen. Tämä tarkoittaa, että kiinteistötieto on hajautettuna erilaisissa tietojärjestelmissä, ja valitettavasti tätä tietoa on haastavaa siirtää järjestelmästä toiseen. Digitaalisten palveluiden tuottajat eivät näin ollen voi hyödyntää tätä tietoa luodakseen uusia tietoon perustuvia kiinteistön käyttöön ja ylläpitoon liittyviä palveluita.

Kiinteistöjen digitaalisen tiedon tarvitsijat hyötyisivät niin kutsutusta kiinteistön ylläpitomallista. Käytännössä ylläpitomalli on toteumamalli, jossa on huomioitu käytönaikaisten käyttötarkoitusten vaatimukset. Toteumamalli taas on suunnittelumalli, johon on päivitetty rakentamisen aikaiset muutokset. Ylläpitomallia voidaan hyödyntää monenlaisissa käytön ja ylläpidon tehtävissä, kuten tilankäyttäjien sisätilapaikannuksessa, tilankäytön energiaseurannassa sekä muutos-, huolto-, pelastustoiminnassa ja henkilöstön perehdyttämisessä, kun niiden sisältämää tietoa yhdistetään rakentamisen elinkaaren moniin erilaisiin tietolähteisiin, kuten ylläpitotietoon, olosuhdetietoon ja käyttäjätietoon.

KIRA-alan digitalisaatiossa markkinapotentiaalia on paljon, mutta markkinat tietomallien ja digitaalisen tiedon hyödyntämiselle ylläpidossa ovat kuitenkin vasta rakentumassa. ”Tietomallit kiinteistöjen ylläpidossa” –teeman KIRA-digihankkeet ovat osaltaan luoneet näitä markkinoita kehittämällä uusia tietomallintamisen toimintaprosesseja, käyttötapauksia ja digitaalisten palveluiden ohjelmistoratkaisuja.

Kokeiluhankkeet loivat markkinoita

Analysoimamme hankkeet loivat uusia käyttötapauksia, toimintaprosesseja ja lupaavia prototyyppejä uudenlaisista digiratkaisuista ja -palveluista, joilla kiinteistön suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa syntynyt tieto sekä kiinteistön käytön aikana syntyvä reaaliaikainen tieto saataisiin paremmin hyötykäyttöön kiinteistön käyttö- ja ylläpitovaiheeseen. Hankkeet ovat tunnistaneet ylläpitotiedon arvoa kiinteistön omistajalle, käyttäjälle, huoltajille ja ylläpitäjille. Tämä on yksi hankkeiden tärkeimmistä vaikuttavuuksista, sillä tähän mennessä tiedon arvoa ylläpidossa ei ole tunnistettu.

Kokeiluhankkeille oli luonteenomaista avoin yhteistyö ja avoimen datan tuottaminen uusien innovaatioiden synnyttämiseksi. Kokeilujen periaatteena oli tukea kokeilevaa kehittämistä, ja siinä onnistuttiin melko hyvin. Koska kokeilujen lähtökohtana oli harvoin suora liiketoiminnallinen hyöty, päästiin suhteellisen riskittömästi kokeilemaan uusia ideoita. Kokeilujen päättyessä on tärkeää varmistua, että kokeilujen hyviä tuloksia kehitetään edelleen, levitetään alalle käyttöön ja kaupallistetaan, myös kansainvälisesti.

Prosessikehitys ja käyttäjähyötyjen tunnistaminen luovat lähtökohtia uusille markkinoille, mutta näiden tulosten kaupallistaminen ei ole suoraviivaista. Kaikille digiratkaisuille ei välttämättä löydy kaupallistavaa tahoa kokeiluhankkeiden toimijoista, jos kokeiluhankkeen tulos ei ole ollut toimijoiden ydinliiketoimintaa tai vastannut kenenkään yksittäisen toimijan strategiaan. Seuraavaksi voidaan lähteä edistämään digitaalisten palveluprototyyppien jatkokehittämistä tunnistamalla tuloksille kaupallistavat toimijat.

Lähteet

Becerik-Gerber, B., Jazizadeh, F., Li, N. and Calis, G. (2012), “Application areas and data requirements for BIM-enabled facilities management”, Journal of Construction Engineering and Management, Vol. 138 No. 3, pp. 431-442

Lewis, A., Riley, D. and Elmualim, A. (2010), “Defining high performance buildings for operations and maintenance”, International Journal of Facility Management, Vol. 1 No. 2, pp. 1-16.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close